Terveyttä ja politiikkaa

  https://www.kaleva.fi/salailuun-ei-ole-syyta-oysin-kuntotutkimusraportit/4745346 Salailun aika on ohi Kosteusvaurioiden terveyshaitoista tekemäni tutkimuksen perusteella voi pitää todennäköisenä, että vaurioihin liittyy monenlaisia terveyshaittoja, myös muita kuin hengitysteiden. Oulun yliopistollisen sairaalan kiinteistöjen ongelmat ovat laajoja ja niistä on aiheutunut ammattitauteja ja edelleen jatkuvia oireita sekä henkilöstölle, että asiakkaille. Tein sairaanhoitopiirin valtuutettuna aloitteen kuntotutkimusraporttien julkiseksi saattamisesta joulukuussa 2021. Infrapalveluiden johtajan vastauksen aloitteeseen sain kesäkuulla 2022. Vastauksessa todettiin, ettei raporttien esille laittaminen ole tarkoituksenmukaista ja että niiden tulkitseminen vaatii monialaista aiheen osaamista. Vastaus on julkisuuslain vastainen, sillä julkisten toimijoiden yhteisistä kiinteistöistämme teettämien tutkimusten raportit ovat julkisia asiakirjoja. Itselläni on hallussa erään ammattitautidiagnoosi...

  Ansioista. Omista ja muidenkin. 16.3.2022 minut yllätettiin ansiomerkillä, jonka elämänsä aikana saa meistä hyvin harva. Sain 293. poliisin kultaisen ansiomerkin. Minut palkitseminen teki tietenkin erittäin ylpeäksi, mutta samalla surulliseksi. Tein vain työtäni, jossa en riskeerannut henkeäni, vaikka nostinkin esiin aiheen, joka on monelle kiinteistön omistajalle ja muullekin taholle kiusallinen, eli suojelin työntekijöiden terveyttä heidän oireillessaan kosteusvaurioituneessa kiinteistössä. Saija Hyvönen sai poliisin kultaisen ansiomitalin - Poliisi Tunnustusta työstäni olen saanut lähinnä yksittäisiltä henkilöiltä, jotka ovat sairastuneet kosteusvaurioiden seurauksena sekä joiltakin kollegoilta, jotka ovat törmänneet samaan ongelmaan. Kahden kesken keskustellessa kukaan ei kiistä kosteusvaurioiden aiheuttamia terveyshaittoja, mutta yleisen mielipiteen kääntäminen terveyden suojelun tarpeeseen vaikuttaa olevan mahdotonta.. Väitöskirjatyöni käynnistyminen ei ollut ongelmatonta. ...

THL:n terveysturvallisuusjohtaja Mika Salmisen 18.4. tekemän avauksen jälkeen työterveyshuollon typeryydestä, tarpeesta, asemasta ja tulevaisuudesta on keskusteltu valtakunnassa vilkkaasti.  On totta, että työterveyshuolto haukkaa ison osan terveydenhuollon resursseista. Tervein väestönosa, työssäkäyvät, saa terveyspalvelunsa helposti ja heistä on tietysti kansantalouden vuoksi tärkeää pitää huolta. Kuitenkin, jos lääkäriresurssia ei riitä sairaampien hoitoon, heidän hoitonsa viivästyvät ja kallistuvat, mikä on myös kansantaloudelle haitallista. Työterveyshuollon tekijät tekevät pääosin erittäin hyvää työtä. Kahdenkymmenen vuoden kokemuksella myönnän, että työterveyshuollon työhön sisältyy myös tehottomuutta. Esimerkiksi lääkäriresurssia meillä työterveyshuollossa on käytettävissä paikoin liikaakin. Osasyynä tähän on osin myös se, että yksityiset terveysjätit tekevät katteensa pääosin lääkäreiden kautta. Työterveyshuollon alkuperäinen tarkoitus on terveyden edistäminen ja ongelmien...

Tulospalkkausta hyvinvointialueille. Tulospalkkaus on yritysmaailmassa käytetty keino saada toiminta suunnattua kohti tavoitteita. Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue tulee käyttämään vuoden 2023 alusta vuosittain 1500 miljoonaa euroa verorahojamme. Hyvästä johtamisesta kannattaa maksaa, mutta vastuullisuutta olisi ollut vaatia hyvinvointialueen aloittavalle johdolle tulospalkkausta. Tämä aspekti unohdettiin palkkauksesta ilmeisesti täysin. Palvelutason tavoitteiden (hoitotakuu) täyttyminen, budjetin hallinta ja asiakas- ja henkilöstötyytyväisyyskyselyiden tulokset olisivat oivia mittareita johtamisen tulosten arvioimiseksi. Suomen Lääkärilehdessä 1.4.2022 vaadittiin siirtymistä tekoihin terveydenhuollon vaikuttavuuden mittaamisessa. Helsingin ja Itä-Suomen yliopistojen arviointiylilääkärin, dosenttien ja professoreiden kirjoituksessa todettiin, että toiminnan vaikuttavuuden mittaamisessa tulee siirtyä välisuoritteiden, eli käyntien ja toimenpiteiden määristä terveyshyödyn ja elämänlaad...

Valtuustoaloite kouluväkivallan uhrien aseman parantamiseksi. Oulussa on vuonna 2021 käynnistetty laaja kiusaamisen vastainen työ ja pilotoitu viidessä päiväkodissa ja kuudessa peruskoulussa Resto-, Verso- ja Miniverso -ohjelmat, joilla pyritään lasten ja nuorten kiusaamisen ja häirinnän ehkäisemiseen ja siihen puuttumiseen. Vuoden 2030 strategiaan Oulu on ottanut tavoitteeksi kiusaamisen 0-tavoitteen. Kaikki keinot tavoitteen saavuttamiseksi on otettava käyttöön.  Kouluväkivaltaa esiintyy kaikista puheista ja toimista huolimatta edelleen. Kouluterveyskyselyssä 2019 ja 2021 vähintään kerran viikossa kiusatuksi koki tulevansa noin 6% kaikista koululaisista. Kalevassa 27.3.2022 vanhemmat kirjoittivat kolme vuotta jatkuneesta kiusaamisesta, joka täytti selkeästi väkivallan kriteerit ja joka oli johtanut väkivaltaa kohdanneiden lasten ottamiseen kotikouluun, koska lasten turvallisuutta ei voitu taata.  Oulun kaupungin toimintasuunnitelma koulukiusaamisen ennaltaehkäisemiseksi, kiu...

  Kouluväkivallasta. Sivu 43 | 27.3.2022 | Kaleva (ekaleva.fi) Kiitokset kiusaamisesta huolestuneille vanhemmille tärkeän asian tuomisesta keskusteluun (Kaleva 27.3.2022). Kouluväkivalta, koulunkäyntiin liittyvä väkivalta ja kiusaaminen tulee saada kitkettyä pois koulumaailmasta. Oulun kaupunki otti strategiaansa 2030 yksimielisesti koulukiusaamisen 0-tavoitteen, mutta kuten kaikki tiedämme, strategia on kauniita sanoja paperilla ja vasta käytännöt mahdollistavat onnistumisen. Sekä henkisen että fyysisen kouluväkivallan loppuminen on selkeä kansanterveysteko. Liian moni mielenterveyden haasteista kärsivä kertoo vastaanotoilla yhtenä erittäin tärkeänä kuormitustekijänä pitkään jatkuneen kiusaamisen ja ulkopuolelle jättämisen, tai jopa väkivallan, olleen tärkeä laukaiseva tekijä masennukselle ja ahdistukselle vielä vuosikymmenten jälkeen. Valitettavasti opettajat on jätetty melko yksin ratkaisemaan ongelmaa. Kouluväkivallasta ei riittävästi puhuta sen ratkaisemista tukevilla tavoilla...

 Huoltovarmuus, ilmasto ja luonto. Arabiemiraateissa talvilomaviikolla 2022 bensan hinta oli noin 78 senttiä litralta, noin kolmasosa Suomen nykyhinnasta. Rakennusvauhti on ollut päätä huimaava viimeiset 30 vuotta ja jatkuu edelleen: pääkaupungissa rakennetaan mereen uusia saaria ja rantaviivaa sekä pilvenpiirtäjiä. Betonia tuotetaan vauhdilla eikä kukaan vaadi öljyn nostokieltoa .  Täällä pohjoisessa kielsimme itseltämme turpeen käytön energian lähteenä .  Energiaomavaraisuutta emme saavuta turpeen avulla, mutta lämpöä talvemme vaatii. Myös takkojen romutuspalkkiot on mainittu. Rakennusmääräykset ainakin vuonna 2006 olivat ehdottomat ja vaativat takkaa rakennettavaksi varalämmön lähteeksi omakotitaloon ja näin jatkukoon edelleen. Matkan aikana keskustelimme intialaisen pariskunnan kanssa. Kerroin heille ympäristöasioistamme ja hiilineutraalisuustavoitteistamme. He pyörittelivät silmiään. Intiassa väestö on viime vuosikymmeninä lisääntynyt vuosittain kolminkertaisesti Suo...