Tulospalkkausta hyvinvointialueille.

Tulospalkkaus on yritysmaailmassa käytetty keino saada toiminta suunnattua kohti tavoitteita. Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue tulee käyttämään vuoden 2023 alusta vuosittain 1500 miljoonaa euroa verorahojamme.

Hyvästä johtamisesta kannattaa maksaa, mutta vastuullisuutta olisi ollut vaatia hyvinvointialueen aloittavalle johdolle tulospalkkausta. Tämä aspekti unohdettiin palkkauksesta ilmeisesti täysin. Palvelutason tavoitteiden (hoitotakuu) täyttyminen, budjetin hallinta ja asiakas- ja henkilöstötyytyväisyyskyselyiden tulokset olisivat oivia mittareita johtamisen tulosten arvioimiseksi.

Suomen Lääkärilehdessä 1.4.2022 vaadittiin siirtymistä tekoihin terveydenhuollon vaikuttavuuden mittaamisessa. Helsingin ja Itä-Suomen yliopistojen arviointiylilääkärin, dosenttien ja professoreiden kirjoituksessa todettiin, että toiminnan vaikuttavuuden mittaamisessa tulee siirtyä välisuoritteiden, eli käyntien ja toimenpiteiden määristä terveyshyödyn ja elämänlaadun mittaamiseen. Kirjoituksen mukaan yksi tärkeimmistä vaikuttavuuden mittareista on potilaan oma kokemus.

Muuttujat terveydenhuollon vaikuttavuuden takana ovat melko monimutkaiset. Oulun kaupungin talousarviokeskustelussa syksyllä 2021 esitin terveyspalveluihin vaikuttavuuden kokemuksen kysymistä asiakkaalta ja työntekijältä: päästiinkö käynnillä terveyshyötyyn ja vaikuttavuuteen. Tämä olisi nopea tapa päästä ruohonjuuritason vaikuttavuuden arviointiin. Lisäksi se opettaa mittausten kohdetta tavoittelemaan vaikuttavuutta.

Nykyhetken tilanne on se, että sote-uudistuksen tavoitteet ja niihin pääsemisen kriteerit ovat täysi arvoitus. ”Terveyserojen kaventaminen”, ”palveluiden saatavuuden parantaminen” ja ”yhdenvertaiset ja laadukkaat sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut alueella asuville” eivät kerro tavoitteista käytännössä mitään. Veronmaksajille on jo ilmoitettu, että terveydenhuollon kustannusten vähenemistä ei ole mahdollista tavoitella eikä kustannusten kasvun hillitsemiselle aseteta konkreettisia tavoitteita.

Jottei hyvinvointialueiden valtuustojen valta supistuisi vain kahvin ja pullan lomassa virkavalmistelussa valmiiksi päätettyjen linjausten siunaamiseen, kuten sairaanhoitopiirin valtuustossa on tapana, aluevaltuuston tulee vaatia vaikuttavuutta sote-palveluillemme. Yllä mainitut mittarit voi hyvin ottaa käyttöön parempien vielä puuttuessa.

Saija Hyvönen
Työterveyshuollon erikoislääkäri, väitöstutkija, Oulun kaupunginvaltuuston 2. vpj (PS)