Surullisena luin taas kirjoitusta Faktantarkistusta: sisäilma ja terveys (duodecimlehti.fi) valikoituine kotimaisine lähdeartikkeleineen. Olen siis lääkäri, joka vuonna 2017 seurasi 21 pysyvän sairauden puhkeamista kosteusvaurioisen poliisitalon remontin yhteydessä ja teki lähes 50 ilmoitusta pitkäaikaisista hengitystieoireista AVIin. 

Potilaat ovat kafkamaisessa todellisuudessa kun lääkäreitä kielletään uskomasta heitä. Tässä siis Jouni Lohen ja allekirjoittaneen kommentti tuohon kirjoitukseen. 

Katsaus nykytietoon kosteusvaurioihin liittyvistä hengitystiehaitoista

Viitaten Duodecimin kirjoitukseen "Faktantarkistusta: sisäilma ja terveys" (1), koemme tarpeelliseksi muistuttaa, että rakennusten kosteusvaurioiden vaikutusta terveyteen tutkitaan myös muualla kuin Suomessa ja että altistumista kosteusvauriomikrobeille pidetään edelleen merkittävänä terveyshaittana. Lääkäreiden ei ole syytä ajatella toisin Suomessakaan. Vuonna 2022 päivitetty Astman käypä hoito -suositus kannustaa kosteusvaurioiden aikaiseen havaitsemiseen ja välittömään korjaukseen astman oireilun ehkäisemiseksi myös meillä (2).

WHO:n vuonna 2009 tekemän raportin johtopäätökset kertovat olevan riittävästi epidemiologista näyttöä siitä, että rakennusten kosteusvaurioille altistuminen lisää riskiä hengitysteiden oireisiin, hengitystieinfektioihin ja astman pahenemiseen. Lisäksi raportissa todetaan, että on olemassa kohtalaisesti näyttöä allergisen nuhan ja astman riskin lisääntymiseen. Kliinisiä havaintoja on myös homeelle ja muille kosteuteen liittyville mikrobeille sekä niiden aineenvaihduntatuotteille altistumisen aiheuttamasta harvinaisten tilojen, kuten yliherkkyyden, keuhkokuumeen, allergisen alveoliitin sekä krooninen nuhan riskin kasvusta (3).

Vuoden 2009 raportin julkistamisen jälkeen tietoa kosteusvauriolle altistumisen terveysvaikutuksista on kertynyt lisää. PubMed -tietokannasta ”dampness and mold” hakusanoilla löytyy runsaasti vuoden 2009 jälkeen julkaistuja katsausartikkeleita. Tämän katsauksen lopussa esitetään näin löytyviä meta-analyysejä ja muita tieteellisiä katsauksia vuoden 2009 raportin jälkeen kymmenen vuoden ajalta luettelomuodossa. Luettelosta voidaan todeta, että katsausten ja meta-analyysien mukaan kosteusvaurioille ja kosteusvauriomikrobeille altistuminen on merkittävä riski hengityselinten terveydelle. Katsaukset vahvistavat WHO:n raportin johtopäätöksiä, eivät kumoa niitä.

Lasten astman ja kosteusvaurioille altistumisen välille on esitetty myös kausaalista yhteyttä (3), mikä tarkoittaa, että astman puhkeamisen riski kosteusvaurioille altistuttaessa on jo erittäin merkittävä. Vastasyntyneen altistuminen home- ja kosteusvauriolle lisää astmaan sairastumisen riskiä lapsuusaikana (4,5). Iäkkäiden henkilöiden joutuminen sairaalahoitoon astman vuoksi assosioituu homevaurioihin asunnoissa (6). Yhdysvalloissa on todettu, että astmaan ja hengitystieoireisiin kosteusvaurion seurauksena sairastuu enemmän köyhillä asuinalueilla huonoissa rakennuksissa asuvia henkilöitä kuin vauraammilla alueilla asuvia (7).

Home- ja kosteusvauriolle altistumiseen assioituvan astman ja nuhan on havaittu olevan vaikeahoitoinen ja vaikea-asteinen (5, 8) ja että oireilevan työntekijän siirtämisellä pois kosteusvaurioituneesta tilasta voidaan vähentää astmariskiä (9). Kosteusvaurioituneen työpaikkarakennuksen korjaaminen ehkäisee uusien työntekijöiden sairastumisia hengitystiesairauksiin, mutta ei aina paranna jo sairastuneiden tilaa (10).

Havaittu huono hoitovaste steroidihoidolle saattaa liittyä poikkeavaan T-solujen aktivaatioon, eritoten TH2/TH17 vasteeseen (11). Suomalaisen tutkimustiedon mukaan kosteusvaurioille altistuneilla astmaatikoilla on lisäsairautena myös keuhkoahtaumatautia (12). Kosteusvauriolle altistuneiden, oireilevien henkilöiden keuhkolavaationäytteissä (BAL) on todettu lymfosytoosia sekä CD8/CD4-T-solujen suhteen muutoksia ja veressä CD19 solujen vähenemistä, mikä voi viitata aktiiviseen immuunivasteeseen keuhkoissa (13). CD8/CD4-T-solujen solujen muutokset BAL-näytteissä on allergiselle alveoliitille tyypillinen löydös (14). Kahdessa väitöstyössä vuonna 2022 kosteusvaurioille tai sisäilman toksisille olosuhteille altistuminen on yhdistetty myös muihin kuin hengitystieoireisiin, muun muassa neurologisiin oireisiin sekä sydän- ja niveloireisiin. (15, 16).

• Asuntojen kosteus- ja homevaurioihin liittyy merkittävä hengitystieinfektioiden ja keuhkoputkentulehduksen lisääntymisen riski. Meta-analyysi    2010 (18).

• Kosteus- ja homevaurio assosioituu johdonmukaisesti astman ilmenemiseen ja pahenemiseen, hengenahdistukseen, yskään, hengitystieinfektioihin, keuhkoputkentulehdukseen, allergiseen nuhaan, ihottumaan, ja ylähengitysteiden oireisiin. Assosiaatioita on havaittu sekä allergisilla että ei-allergisilla henkilöillä. Tiedot viittaavat voimakkaasti myös syy-yhteyteen lasten astman vaikeutumisessa. Kosteus- ja homevaurion korjaaminen todennäköisesti vähentää terveysriskejä. Rakennuksista mitattujen mikrobiologisten tekijöiden yhteydet terveyshaittoihin ovat epävarmoja.    Tieteellinen yleiskatsaus 2011 (19).

• Home- ja kosteusvaurio kotona aiheuttavat astmaa. Erityisesti näkyvä home ja homeen haju nostavat astmariskiä. Systemaattinen katsaus ja meta-analyysi 2012 (20).

• Kosteus- ja homevaurio kotona nostaa nuhan, allergisen nuhan sekä rinokonjunktiviitin riskiä. Erityisesti homeen haju assosioituu nuhaan. Kosteus- ja homevaurion korjaaminen todennäköisesti ehkäisee kroonista nuhaa.    Katsaus ja meta-analyysi 2013 (21).

• Home- ja kosteusvaurioituneessa rakennuksessa elävät ja työskentelevät henkilöt altistuvat toksiineille. Kosteusvauroisessa tilassa ilmenevät toksiinipitoisuudet moduloivat geenejä, jotka liittyvät astman kehittymiseen. Tieteellinen yleiskatsaus 2014 ( 22).

• Kosteusvaurioituneessa rakennuksessa oleskelu on riski ylä- ja alahengitysteiden oireille, astman puhkeamiselle ja pahenemiselle sekä hengitystieinfektioiden, yliherkkyyden, keuhkotulehduksen, allergisen nuhan, allergisen rinokonjunktiviitin, ekseeman ja keuhkoputkentulehduksen ilmenemiselle. Tieteellinen yleiskatsaus 2015 (23).

• 15–20% allergisesta nuhasta, akuutista keuhkoputkentulehduksesta ja astmasta aiheutuvista kustannuksista USA:ssa johtuu kosteus- ja homevauriosta. Yleiskatsaus ja meta-analyysi 2016 (24).

• Näkyvään homeeseen ja erityisesti homeen hajuun, joka viittaa piilossa oleviin kosteus- ja homevaurioihin, liittyy huomattavasti kohonnut riski erilaisiin hengityselinten terveydellisiin haittoihin. Tieteellinen yleiskatsaus 2017 (25).

• Rakennusmateriaalien kastuminen on aliarvioitu ongelma. Rakennuksen seinien kosteudella on yhteys astman kehittymiseen. Kosteusvauriot assosioituvat hengitysteiden terveydellisiin haittoihin ja allergioihin sekä vaikeaan ja keskivaikeaan atooppiseen dermatiittiin. Tieteellinen yleiskatsaus 2018 (26).

• Tulokset viittaavat siihen, että home- ja kosteusvaurio kouluissa aiheuttaa haittavaikutuksia hengitysteiden terveyteen. Yhteys on voimakkain yskällä ja hengenahdistuksella. Meta-analyysi 2019 (27).

• Jatkuva altistuminen homeiden partikkeleille voi johtaa kroonisiin matala-asteisiin tulehduksellisiin vasteisiin, mikä osaltaan selittää hengityselinsairauksien syntyä. Tieteellinen yleiskatsaus 2020 (28).

Johtopäätökset

Kosteusvauriomikrobeille altistuminen on kiistaton riskitekijä ainakin hengitysteiden terveydelle, mikä on todettu lukuisissa katsauksissa. On myös olemassa viitteitä siitä, että kosteusvauriolle altistuminen voi aiheuttaa hengitysteiden oireilua ja hengitystiesairauksia laaja-alaisemman terveysriskin.

Riskinarviointi kosteusvaurioiden mahdollisille terveyshaitoille tehdään STM:n työryhmän esittämän riskinarviointikaavion (17) mukaisesti ja työperäisistä sairastumisen epäilyistä on syytä ilmoittaa myös paikalliseen aluehallintovirastoon. Näin voimme saada tietoa työpaikoista joissa olosuhteet eivät ole kunnossa ja sairastumisia päästään ehkäisemään myös ennalta.

Lähteet:

1. Pekkanen, Salmela ym. Faktantarkistusta: sisäilma ja terveys. Lääketieteellinen aikakauskirja Duodecim 24.10.2022

2. Käypä hoito -suositus Astma 202

3. World Health Organization (WHO), Damp and mould. In: Health Risks, Prevent and Remedial Actions. WHO, Copenhagen, 2009

4. Kanchongkittiphon W, Mendell M ym. Indoor environmental exposures and exacerbation of asthma: An update to the 2000 review by the institute of medicine. Environ Health Perspect 2015;123:6-20. doi: 10.1289/ehp.1307922

5. Caillaud D, Leynaert B ym. mould ANSES working group. Indoor mould exposure, asthma and rhinitis: findings from systematic reviews and recent longitudinal studies. Eur Respir Rev 2018;27.    doi: 10.1183/16000617.0137-2017

6. Hsu J, Chen J, Mirabelli M. Asthma Morbidity, Comorbidities, and Modifiable Factors Among Older Adults. J Allergy Clin Immunol Pract. 2018;6(1):236-43.e7. doi: 10.1016/j.jaip.2017.06.007

7. Sinclair R, Russell C ym. Asthma Risk Associated with Indoor Mold Contamination in Hispanic Communities in Eastern Coachella Valley, California. J Environ Public Health. 2018; Oct 15;2018:9350370. doi: 10.1155/2018/9350370.

8. Hyvönen S, Syrjälä H. Asthma Case Cluster during Renovation of a Water-Damaged and Toxic Building. Microorganisms 2019;7(12):642. doi: 10.3390/microorganisms7120642

9. Kirsi Karvala väitöskirja 2012 https://helda.helsinki.fi/handle/10138/37471

10. Park J, Cho S, White S, Cox-Ganser J. Changes in respiratory and nonrespiratory symptoms in occupants of a large office building over a period of moisture damage remediation attempts. PLoS One PLoS One 2018;11;13(1):e0191165    doi: 10.1371/journal.pone.0191165

11. Zhang Z, Biagini Myers J ym.    β-Glucanexacerbates allergic asthma independent    of fungal sensitization and promotes steroid-resistant TH2/TH17 responses. J Allergy Clin Immunol 2017;139:54-65.    doi: 10.1016/j.jaci.2016.02.031

12. Jaakkola M, Lajunen T, Jaakkola J. Indoor mold odor in the workplace increases the risk of Asthma-COPD Overlap Syndrome: a population-based incident case-control study. Clin Transl Allergy. 2020;15;10:3. doi: 10.1186/s13601-019-0307-2

13. Wolff H, Mussalo-Rauhamaa H ym. Patients referred to an indoor air health clinic: exposure to water-damaged buildings causes an increase of lymphocytes in bronchoalveolar lavage and a decrease of CD19 leucocytes in peripheral blood. Scand J Clin Lab Invest. 2009;69(5):537-544. doi: 10.1080/00365510902770061

14.    Watts M, Grammer L. Hypersensitivity pneumonitis. Allergy Asthma Proc. 2019;1:40(6):425-428. doi: 10.2500/aap.2019.40.4263

15. Salin J.Väitöskirja 2022 http://jultika.oulu.fi/Record/isbn978-952-62-3192-1

16. Hyvönen S. Väitöskirja 2022 https://www.utupub.fi/handle/10024/153920

17. https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/72110/URN%3ANBN%3Afi-fe201504224254.pdf?sequence=1 ss. 50-51.

18. Fisk W, Eliseeva E, Mendell M. Association of residential dampness and mold with respiratory tract infections and bronchitis: a meta-analysis. Environ Health. 2010;15;9:72. doi: 10.1186/1476-069X-9-72

19. Mendell M, Mirer A ym. Respiratory and allergic health effects of dampness, mold, and dampness-related agents: a review of the epidemiologic evidence. Environ Health Perspect. 2011;119(6):748-56. doi: 10.1289/ehp.1002410

20.    Quansah R, Jaakkola M ym. Residential dampness and molds and the risk of developing asthma: a systematic review and meta-analysis. PLoS One. 2012;7(11):e47526. doi: 10.1371/journal.pone.0047526

21. Jaakkola M, Quansah R ym. Association of indoor dampness and molds with rhinitis risk: a systematic review and meta-analysis. J Allergy Clin Immunol. 2013;132(5):1099-1110.e18. doi: 10.1016/j.jaci.2013.07.028

22. Miller J, McMullin D. Fungal secondary metabolites as harmful indoor air contaminants: 10 years on. Appl Microbiol Biotechnol. 2014;98(24):9953-66. doi: 10.1007/s00253-014-6178-5