THL:n terveysturvallisuusjohtaja Mika Salmisen 18.4. tekemän avauksen jälkeen työterveyshuollon typeryydestä, tarpeesta, asemasta ja tulevaisuudesta on keskusteltu valtakunnassa vilkkaasti. 

On totta, että työterveyshuolto haukkaa ison osan terveydenhuollon resursseista. Tervein väestönosa, työssäkäyvät, saa terveyspalvelunsa helposti ja heistä on tietysti kansantalouden vuoksi tärkeää pitää huolta. Kuitenkin, jos lääkäriresurssia ei riitä sairaampien hoitoon, heidän hoitonsa viivästyvät ja kallistuvat, mikä on myös kansantaloudelle haitallista.

Työterveyshuollon tekijät tekevät pääosin erittäin hyvää työtä. Kahdenkymmenen vuoden kokemuksella myönnän, että työterveyshuollon työhön sisältyy myös tehottomuutta. Esimerkiksi lääkäriresurssia meillä työterveyshuollossa on käytettävissä paikoin liikaakin. Osasyynä tähän on osin myös se, että yksityiset terveysjätit tekevät katteensa pääosin lääkäreiden kautta.

Työterveyshuollon alkuperäinen tarkoitus on terveyden edistäminen ja ongelmien ennaltaehkäisy. Tämän ennaltaehkäisevän työn osaa parhaiten taitava työterveyshoitajakuntamme. Työterveyslääkäreiden työn ydintä ovat terveyshaitan riskien arviointi työhön liittyvien altisteiden osalta, työperäisten ja työkykyyn vaikuttavien sairauksien hoidon tarpeen arviointi sekä työkyvyn edistämisen ja kuntoutuksen mahdollisuuksien sekä työntekijän työkyvyn arviointi, ei summittainen sairaanhoito. 

Työssäkäyvien sairaanhoito on mahdollista järjestää julkisessa perusterveydenhuollossa, jos se saadaan toimimaan asianmukaisin ajanvarauskäytännöin omassa tutussa tiimissä terveysasemilla. Näin päästäisiin terveydenhuollossa tasa-arvoisempaan järjestelmään, johon kaikki käyttäjät voisivat olla tyytyväisempiä. Se, onko työterveyshuolto tällaisen muutoksen jälkeen enää yksityisille terveysjäteille taloudellisesti kiinnostavaa toimintaa, vai jäisikö myös ennaltaehkäisevä toiminta julkisen sektorin järjestettäväksi, on toinen kysymys.

Jälkikirjoituksena toivon, että mikäli maskin käyttö koronan estämiseen ei enää kiinnosta, niin käyttäkää ne ostetut maskit loppuun puutarhassa touhutessanne. Näyttää jäniksenpapanaa olevan niin paljon, että sen jänisruton saattaa siellä kukkapenkissä kohdata, eikä myyräkuumettakaan kannata hankkia piharakennuksia siivotessa. 

Saija Hyvönen, työterveyshuollon erikoislääkäri, väitöstutkija