Sähkön hintakehitys rapauttaa luottamusta yhteiskuntaan.

https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/mielipide/768c9ce7-155c-46e6-b387-714cad4fa8c2

Suomessa on hieman yli miljoona vakituisesti asuttua omakoti- ja paritaloa (Tilastokeskus 2021). Näistä lähes puoli miljoonaa on sähkölämmitteisiä. Vuonna 2020 lämmitykseen käytettiin sähköä 9820 GWh ja asumisen koko sähkönkulutus oli 22 041 GWh. Viimeisen kahden vuoden aikana myös muut elämisen kustannukset ovat kasvaneet merkittävästi. Lisälasku monelle sähkölämmitteiselle kotitaloudelle voi olla tuhansia euroja vuodessa.

Huonelämpöjä on jo laskettu ja kaikki säästötoimet on otettu käyttöön ja silti sähkölasku ylittää monella maksukyvyn. Ja talvi on vasta alussa. Sähkön tuotantokustannukset eivät ole nousseet siten, että hintojen nostaminen nykytasolle olisi perusteltua. Tämä rapauttaa luottamusta yhteiskuntaan. Hintaongelma on pahimmillaan hengenvaarallinen. 

Turvetuotannon alasajo johti kaluston romuttamiseen kiivaalla tahdilla. Helsingin seudun ympäristöpalveluiden hyytävä ajatus oli myös takkojen romutuspalkkio, joka ei onneksi ehtinyt toteutusvaiheeseen. Koventuva päästökauppa ja jakeluvelvoitteen tiukennus nostavat sähkön säätöenergian hintaa pian edelleen. Sähkön kattohinta ja kompensointi valtion varoista on välttämätön päivystystoimi kuluvan talven ongelmien ratkaisemiseksi, mutta sähköyhtiöiden jatkaminen veronmaksajan syöttöporsaan roolissa ei ole kestävää.

Kalliin energiaympäristön ongelmiin esitämmekin seuraavia ratkaisuehdotuksia: 

1.    Sähkölaskujen perinnän ja ulosoton ja konkurssiin hakemisen kielto ja valtion väliaikainen takaus kriisin akuuttivaiheen ajaksi lähivuosille
2.   Sähköliittymän katkaisemiselle kielto
3.   Kotimaista edullista energiantuotantoa rajoittavien päätösten kumoaminen
4.    Huoltovarmuuskeskuksen toiminta kuntoon myös energian osalta
5.    Energiainvestoinnit tehdään realistisiksi pohjoinen ympäristömme huomioiden
6.    Jakeluvelvoitteen ja päästökaupan uudelleen suuntaaminen
7.    Liikennepolttoaineiden hinnan/verotuksen alentaminen

Energiaterveisin 
Saija Hyvönen, LT, erikoislääkäri
Pekka Ylönen, FM, varatuomari
Matti Rinnekangas, ELL, Master of Economics, kunnaneläinlääkäri
Oulun perussuomalaiset

Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Kuva
Toiminnalliset häiriöt.  Lääkärilehdessä 12/2021 kirjoitettiin otsikolla ”Nuoren naisen heikotus” potilastapauksesta, joka oli ratkaistu määrittämällä potilaan oireet toiminnalliseksi häiriöksi ja aloittamalla kuntoutus (1). Nämä monialaisesti oireilevat potilaat ovat monille lääkäreille haaste ja potilaiden terveysongelmat ja niihin liittyvät toimintakyvyn ongelmat ovat huonosti ratkaistavissa. Tärkeää olisikin ehkäistä ongelmia ennalta aina kun se on mahdollista. Monien sairauksien patofysiologian selvittyä näihin on löytynyt myös hoitokeinoja. Aikoinaan epilepsiaa pidettiin hysteerisenä sairautena . Myös helikobakteerin vaikutusta mahahaavan syntyyn oli vaikeaa saada todistettua. Jos luovutamme tutkimuksen suhteen ja tyydymme tuntemattoman mekanismin osalta toiminnallisen häiriön selitykseen, pahimmillaan hylkäämme tieteen keinot auttaa potilaita . Autonomisen hermoston toimintaa tunnetaan melko huonosti ja sen häiriöissä on pahimmillaan kyse erittäin invalidisoivasta oireest...
Lue lisää
Kuva
  Terveet tilat 2028. Ilmeisesti kovin moni työturvallisuusasiantuntija tai lääkärin koulutuksen omaava ei ole ohjelman tavoitteiden perusteella osallistunut Terveet tilat 2028 -ohjelman strategian tekemiseen. Hankkeen tavoittei na on tervehdyttää julkiset rakennukset ja tehostaa sisäilmasta oireilevien hoitoa ja kuntoutusta . Kymmenvuotisen ohjelmakauden aikana vakiinnutetaan kiinteistönpitoon toimintatapa, jossa rakennusten kunto, sopivuus käyttötarkoitukseensa ja käyttäjien kokemukset tarkistetaan ja arvioidaan säännöllisesti. https://vnk.fi/hanke?tunnus=VNK008:00/2018 Molemmat päätavoitteet on muotoiltu siten, että konkreettisia tuloksia on mahdotonta saavuttaa. Sisäilmasta oireilevien kuntouttamiseksi ei ole tiedossa eikä todennäköisesti edes olemassa tehokkaita tapoja. Julkisten rakennusten "tervehdyttäminen" taas on niin mittava projekti, että 2028 tulee ongelman laajuuteen nähden aivan liian pian. Tämän vuoksi  ehdotankin, että  Terveet tilat 2028 hankkeen tav...
Lue lisää
Kuva
Surullisena luin taas kirjoitusta  Faktantarkistusta: sisäilma ja terveys (duodecimlehti.fi)   valikoituine kotimaisine lähdeartikkeleineen. Olen siis lääkäri, joka vuonna 2017 seurasi 21 pysyvän sairauden puhkeamista kosteusvaurioisen poliisitalon remontin yhteydessä ja teki lähes 50 ilmoitusta pitkäaikaisista hengitystieoireista AVIin.  Potilaat ovat kafkamaisessa todellisuudessa kun lääkäreitä kielletään uskomasta heitä. Tässä siis Jouni Lohen ja allekirjoittaneen kommentti tuohon kirjoitukseen.  Katsaus nykytietoon kosteusvaurioihin liittyvistä hengitystiehaitoista Viitaten Duodecimin kirjoitukseen "Faktantarkistusta: sisäilma ja terveys" (1), koemme tarpeelliseksi muistuttaa, että rakennusten kosteusvaurioiden vaikutusta terveyteen tutkitaan myös muualla kuin Suomessa ja että altistumista kosteusvauriomikrobeille pidetään edelleen merkittävänä terveyshaittana. Lääkäreiden ei ole syytä ajatella toisin Suomessakaan. Vuonna 2022 päivitetty Astman käypä hoito -su...
Lue lisää