Hyvinvoinnin johtaminen.

Hyvinvointi ihmisen elämässä muodostuu yleensä terveydestä, perheestä, koulutuksesta, työstä ja riittävästä toimeentulosta sekä viihtyisästä ja turvallisesta ympäristöstä. Kun puhutaan hyvinvointipalveluista, niiden tarve syntyy usein silloin, kun yllä mainittuihin asioihin tulee poikkeamia. Ennaltaehkäisevät hyvinvointipalvelut nivoutuvat kiinteästi näiden edellä mainittujen onnistumiseen. Erityisesti epäonnistuminen lasten turvallisuudesta huolehtimisessa näyttää aiheuttavan hyvinvointijärjestelmään kalliita ja pitkäkestoisia kustannuksia inhimillisen kärsimyksen lisäksi.

Osaratkaisuksi olen esittänyt jo vuosia sitten mielenterveyspalveluissa työskennellessäni vanhemmuuden koulutusta tai ajokorttia. Koulutuksella varmistettaisiin, että jokainen vanhemmaksi aikova kävisi läpi alkeet siitä, mitä jälkeläisen maailmaan saattaminen tarkoittaa ja miten tulee toimia, jos haluaa tarjota lapselle hyvän tulevaisuuden.

Tällä hetkellä suunnitellaan sote-uudistuksen myötä kunnille jäävien ennaltaehkäisevien hyvinvointipalveluiden järjestämistä. Kustannustehokasta ennaltaehkäisevää työtä on mahdollistaa yrityksille hyvät toimintaedellytykset, jotta kunnassa on työpaikkoja, hoitaa alussa mainitut perusasiat mallikkaasti, resursoida koulut ja TE-palvelut järkevästi ja tavoitella näissä onnistumisia ja mitattavia tuloksia. 

Tärkeä kysymys sote-palveluiden siirtymisessä pois kunnilta on se, miten hyvin ja nopeasti hyvinvointialueen palvelujärjestelmä ottaa kopin silloin kun kuntalaisen hyvinvointia ylläpitäviin tekijöihin tulee poikkeama. Tärkeimpänä hyvinvointijohtajan työn tavoitteena pitäisin tämän varmistamista.  

Muiden lautakuntien luottamushenkilöt tekevät edelleen työtään toimivan kunnan ja hyvinvoivan kuntalaisen eteen, se ei liene muuttumassa miksikään hyvinvointialueiden perustamisen myötä. 

Miten nopeasti hyvinvointialueen palvelujärjestelmä ottaa kopin silloin, kun kuntalaisen hyvinvointia ylläpitäviin tekijöihin tulee poikkeama? | Kaleva

Saija Hyvönen, LT, työterveyshuollon erikoislääkäri, kaupunginvaltuutettu

Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Kuva
Toiminnalliset häiriöt.  Lääkärilehdessä 12/2021 kirjoitettiin otsikolla ”Nuoren naisen heikotus” potilastapauksesta, joka oli ratkaistu määrittämällä potilaan oireet toiminnalliseksi häiriöksi ja aloittamalla kuntoutus (1). Nämä monialaisesti oireilevat potilaat ovat monille lääkäreille haaste ja potilaiden terveysongelmat ja niihin liittyvät toimintakyvyn ongelmat ovat huonosti ratkaistavissa. Tärkeää olisikin ehkäistä ongelmia ennalta aina kun se on mahdollista. Monien sairauksien patofysiologian selvittyä näihin on löytynyt myös hoitokeinoja. Aikoinaan epilepsiaa pidettiin hysteerisenä sairautena . Myös helikobakteerin vaikutusta mahahaavan syntyyn oli vaikeaa saada todistettua. Jos luovutamme tutkimuksen suhteen ja tyydymme tuntemattoman mekanismin osalta toiminnallisen häiriön selitykseen, pahimmillaan hylkäämme tieteen keinot auttaa potilaita . Autonomisen hermoston toimintaa tunnetaan melko huonosti ja sen häiriöissä on pahimmillaan kyse erittäin invalidisoivasta oireest...
Lue lisää
Kuva
  Terveet tilat 2028. Ilmeisesti kovin moni työturvallisuusasiantuntija tai lääkärin koulutuksen omaava ei ole ohjelman tavoitteiden perusteella osallistunut Terveet tilat 2028 -ohjelman strategian tekemiseen. Hankkeen tavoittei na on tervehdyttää julkiset rakennukset ja tehostaa sisäilmasta oireilevien hoitoa ja kuntoutusta . Kymmenvuotisen ohjelmakauden aikana vakiinnutetaan kiinteistönpitoon toimintatapa, jossa rakennusten kunto, sopivuus käyttötarkoitukseensa ja käyttäjien kokemukset tarkistetaan ja arvioidaan säännöllisesti. https://vnk.fi/hanke?tunnus=VNK008:00/2018 Molemmat päätavoitteet on muotoiltu siten, että konkreettisia tuloksia on mahdotonta saavuttaa. Sisäilmasta oireilevien kuntouttamiseksi ei ole tiedossa eikä todennäköisesti edes olemassa tehokkaita tapoja. Julkisten rakennusten "tervehdyttäminen" taas on niin mittava projekti, että 2028 tulee ongelman laajuuteen nähden aivan liian pian. Tämän vuoksi  ehdotankin, että  Terveet tilat 2028 hankkeen tav...
Lue lisää
Kuva
Surullisena luin taas kirjoitusta  Faktantarkistusta: sisäilma ja terveys (duodecimlehti.fi)   valikoituine kotimaisine lähdeartikkeleineen. Olen siis lääkäri, joka vuonna 2017 seurasi 21 pysyvän sairauden puhkeamista kosteusvaurioisen poliisitalon remontin yhteydessä ja teki lähes 50 ilmoitusta pitkäaikaisista hengitystieoireista AVIin.  Potilaat ovat kafkamaisessa todellisuudessa kun lääkäreitä kielletään uskomasta heitä. Tässä siis Jouni Lohen ja allekirjoittaneen kommentti tuohon kirjoitukseen.  Katsaus nykytietoon kosteusvaurioihin liittyvistä hengitystiehaitoista Viitaten Duodecimin kirjoitukseen "Faktantarkistusta: sisäilma ja terveys" (1), koemme tarpeelliseksi muistuttaa, että rakennusten kosteusvaurioiden vaikutusta terveyteen tutkitaan myös muualla kuin Suomessa ja että altistumista kosteusvauriomikrobeille pidetään edelleen merkittävänä terveyshaittana. Lääkäreiden ei ole syytä ajatella toisin Suomessakaan. Vuonna 2022 päivitetty Astman käypä hoito -su...
Lue lisää