Tulosohjausta väestön terveydestä vastaaville laitoksille

Tieto kiinteistöjen kosteusvaurioiden aiheuttamista terveyshaitoista on puutteellista epidemiologisen tutkimuksen puuttumisen vuoksi. Mahdotonta on tällä hetkellä myös riskinarviointi siitä, mikä olosuhde on riittävän haitallinen aiheuttamaan sairastumisia.

Maailman terveysjärjestö totesi vuonna 2009, että rakennusten kosteusvaurioihin liittyvät tärkeimmät terveysvaikutukset ovat lisääntynyt hengitystieoireilu, allergiat ja astma sekä immunologisen järjestelmän häiriöt. Tämän jälkeen aiheesta on kertynyt myös lisää tutkimustietoa. Suomessa lääkäreitä ohjaava käypä hoito -suositus kuitenkin käytännössä kieltää ottamasta kantaa kiinteistön olosuhteiden ja minkään oireen väliseen suhteeseen, vaikka oireiden ajallinen yhteys kiinteistössä oleskeluun olisi ilmiselvä. Turun yliopistossa kesäkuulla 2022 tarkastettu väitöskirja osoittaa jälleen kerran, etteivät mikrobivaurioituneissa kiinteistöissä esiintyvät oireet rajoitu ainoastaan hengitysteihin.

Oulussa sairastui 21 henkilöä pysyvästi vuonna 2017 kosteus- ja mikrobivaurioituneen poliisitalon peruskorjauksen aikana. Jälkikäteen arvioituna terveyshaitan riskinarvioinnissa epäonnistuttiin. Ongelmasta oli ilmeisesti varoitettu myös kiinteistön remontin tekijää, mutta rakennusvalvonta ei saanut tietoa vallitsevista olosuhteista eikä korjaukselle asetettu vaativuusluokka tuolloin edellyttänyt riittäviä terveydensuojelutoimia.

Työterveyslaitoksen (TTL) ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) sivustoilla rakennusten sisäilmasta informoidaan polveilevasti, mutta mahdollisen terveyshaitan arviointiin laitoksilta on vaikeaa saada apua. Nämä laitokset eivät myöskään ole olleet kiinnostuneita selvittämään sairastumiseen johtaneita olosuhteita Oulun poliisilaitoksella, laajasti julkisuudessa olleella Kätilöopistolla tai tutkimuksessamme mukana olleella Pohjoispohjanmaalaisella koululla.  Kaikissa näissä kohteissa oireilu oli pitkäaikaista ja laajaa, mutta rakennuksista saatavaa tietoa ei ole hyödynnetty riskinarvioinnin kehittämiseen.

Julkisin varoin rahoitettujen laitostemme tulee olla kiinnostuneita siitä, miksi joissakin kiinteistöissä tapahtuu joukkosairastumisia, selvittää näitä olosuhteita ja julkaista saatuja tietoja. Näin saadaan terveydenhuollon ja työsuojelun toimijoille työkaluja ennakoivaa riskinarviointia ja terveyden suojelua varten.

Näitä tavoitteita voitaisiin asettaa tulossopimusneuvotteluissa, joissa päätetään TTL:n ja THL:n rahoituksesta.  Samoissa neuvotteluissa laitoksia voidaan velvoittaa tekemään myös rekisteritutkimuksia epidemiologisen tiedon tuottamiseksi terveydenhuoltoa ja terveyden edistämistä varten.

Saija Hyvönen                                                                       Jouni Lohi
Työterveyshuollon erikoislääkäri (väit)                            Yleislääketieteen erikoislääkäri, dosentti