Terveyttä ja politiikkaa

THL:n terveysturvallisuusjohtaja Mika Salmisen 18.4. tekemän avauksen jälkeen työterveyshuollon typeryydestä, tarpeesta, asemasta ja tulevaisuudesta on keskusteltu valtakunnassa vilkkaasti.  On totta, että työterveyshuolto haukkaa ison osan terveydenhuollon resursseista. Tervein väestönosa, työssäkäyvät, saa terveyspalvelunsa helposti ja heistä on tietysti kansantalouden vuoksi tärkeää pitää huolta. Kuitenkin, jos lääkäriresurssia ei riitä sairaampien hoitoon, heidän hoitonsa viivästyvät ja kallistuvat, mikä on myös kansantaloudelle haitallista. Työterveyshuollon tekijät tekevät pääosin erittäin hyvää työtä. Kahdenkymmenen vuoden kokemuksella myönnän, että työterveyshuollon työhön sisältyy myös tehottomuutta. Esimerkiksi lääkäriresurssia meillä työterveyshuollossa on käytettävissä paikoin liikaakin. Osasyynä tähän on osin myös se, että yksityiset terveysjätit tekevät katteensa pääosin lääkäreiden kautta. Työterveyshuollon alkuperäinen tarkoitus on terveyden edistäminen ja ongelmien...

Tulospalkkausta hyvinvointialueille. Tulospalkkaus on yritysmaailmassa käytetty keino saada toiminta suunnattua kohti tavoitteita. Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue tulee käyttämään vuoden 2023 alusta vuosittain 1500 miljoonaa euroa verorahojamme. Hyvästä johtamisesta kannattaa maksaa, mutta vastuullisuutta olisi ollut vaatia hyvinvointialueen aloittavalle johdolle tulospalkkausta. Tämä aspekti unohdettiin palkkauksesta ilmeisesti täysin. Palvelutason tavoitteiden (hoitotakuu) täyttyminen, budjetin hallinta ja asiakas- ja henkilöstötyytyväisyyskyselyiden tulokset olisivat oivia mittareita johtamisen tulosten arvioimiseksi. Suomen Lääkärilehdessä 1.4.2022 vaadittiin siirtymistä tekoihin terveydenhuollon vaikuttavuuden mittaamisessa. Helsingin ja Itä-Suomen yliopistojen arviointiylilääkärin, dosenttien ja professoreiden kirjoituksessa todettiin, että toiminnan vaikuttavuuden mittaamisessa tulee siirtyä välisuoritteiden, eli käyntien ja toimenpiteiden määristä terveyshyödyn ja elämänlaad...

Valtuustoaloite kouluväkivallan uhrien aseman parantamiseksi. Oulussa on vuonna 2021 käynnistetty laaja kiusaamisen vastainen työ ja pilotoitu viidessä päiväkodissa ja kuudessa peruskoulussa Resto-, Verso- ja Miniverso -ohjelmat, joilla pyritään lasten ja nuorten kiusaamisen ja häirinnän ehkäisemiseen ja siihen puuttumiseen. Vuoden 2030 strategiaan Oulu on ottanut tavoitteeksi kiusaamisen 0-tavoitteen. Kaikki keinot tavoitteen saavuttamiseksi on otettava käyttöön.  Kouluväkivaltaa esiintyy kaikista puheista ja toimista huolimatta edelleen. Kouluterveyskyselyssä 2019 ja 2021 vähintään kerran viikossa kiusatuksi koki tulevansa noin 6% kaikista koululaisista. Kalevassa 27.3.2022 vanhemmat kirjoittivat kolme vuotta jatkuneesta kiusaamisesta, joka täytti selkeästi väkivallan kriteerit ja joka oli johtanut väkivaltaa kohdanneiden lasten ottamiseen kotikouluun, koska lasten turvallisuutta ei voitu taata.  Oulun kaupungin toimintasuunnitelma koulukiusaamisen ennaltaehkäisemiseksi, kiu...