Hyvinvointi, terveys ja vaikuttavuus.

Hyvinvointialueiden valtuustot aloittavat työnsä 1.3.2022. Kalevassa 24.2 kansallinen arviointiylilääkäriverkosto peräsi alueille kattavaa arviointiylilääkäriresurssia. 

Perusterveydenhuollossa vaikuttavuuden mittaamista pidetään kovin vaikeana. Ihmisen terveyteen vaikuttaa niin moni tekijä, että terveydenhuollon intervention vaikutusta on monimutkaista tulkita. 

Julkinen terveydenhuoltomme ei välttämättä ole kovin motivoitunut palautteen vastaanottamiseen. Sen avulla me ammattilaiset opimme kuitenkin kohdentamaan toimintaamme paremmin. Asiakaspalautteen systemaattinen mittaaminen ja siihen reagointi voi parantaa laatua ja vaikuttavuutta ja sitä tarvitaan erityisesti hyvinvointialueiden aloittaessa vuoden 2023 alusta.

Muistan urani alkuajoilta kaksi päivystystapausta pikkukunnan terveysasemalta. Toinen oli moottorisahalla kättään loukannut henkilö, jonka vamma vaati laajaa parsimista.  Toinen potilas oli humaltunut henkilö, jonka kiireettömän vaivan vuoksi minut herätettiin 24 tunnin päivystyksen lepoajalta klo 3 aamuyöllä. Toisen kohdalla koin tekeväni vaikuttavaa ja tarkoituksenmukaista työtä, toisen kohdalla en.

Viimeisin oma kokemukseni julkisten palveluiden käytöstä syksyllä 2021 oli huonosti toiminut prosessi. Alaikäisen perheenjäseneni laboratoriovastauksia ja jatkosuunnitelmaa kysyessäni sain vastauksen: ”Hei, laitan nämä lääkärin katsottavaksi, on yhteydessä kirjeitse/omahoidon kautta. Puhelinsoittoa en voi luvata, mutta voin kirjata hänelle tiedoksi, että voi myös soittaa, jos kokee sen tarpeelliseksi ja jos hänellä on aikaa.” Minulle vastannut ammattilainen tuskin koki suurta onnistumista tuon vastauksen antaessaan. Myös työntekijöiltä kerätty palaute on tärkeää työn sujumisen ongelmien ratkaisemiseksi.

Hyvin ja sujuvasti palveltu potilas vapauttaa aikaa uusille potilaille ja sillä vältetään turhia yhteydenottoja. Sujumattomat prosessit ja hoitoketjujen katkot aiheuttavat lean-termeillä hukkaa, josta terveydenhuollossa on välttämätöntä päästä eroon. Yksityisiltä toimijoilta kannattaa ottaa oppia perusprosessien kehittämiseen.

Vaikuttavuus ja hoidon laatu tulee osin täytettyä yksinkertaisella tavalla: hoidan ja kohtelen potilastani niin kuin toivoisin itseäni hoidettavan. Asioita ei jätetä kesken ja roikkumaan. Tämän pitää kuitenkin olla systeemin vaatima toimintatapa, jotta se ei ole vain yksittäisen työntekijän vastuulla. 

Asioita voi ja pitää mitata sekä tuloksia seurata ja prosesseja muuttaa tarvittaessa.  Ennen kuin seurantatavat kehittyvät, onnistumista voidaan kysyä asiakkailta ja työntekijöiltä. Sattumaan epäonnistumisten syynä emme voi aina vaikuttaa, mutta onnistumisten todennäköisyyksiin voimme. Tätä te, arvoisat aluevaltuutettumme, voitte vaatia ja pyydän että teette niin. 

Saija Hyvönen, työterveyshuollon el, väitöstutkija, kaupunginvaltuutettu (PS)