Yliopiston suunnitelmista

Kalevan artikkeliin 30.1.2022 oli kysytty osalta kaupunginvaltuutetuista kantaa Raksilan yliopistokampussuunnitelmiin. Suurin osa ei sitä kertonut ja usealla kantaa ei ilmeisesti vielä ole.

Huomatessani, että kaupunginvaltuuston kokouksen esityslistan asia herättää ihmisissä suuria tunteita, pyrin suhtautumaan käsiteltävään asiaan ja omiin tunteisiini suurella huolellisuudella ja kunnioituksella. Tarkastelen, analysoin ja mietin, mitkä olisivat järkiperusteet, joiden pitäisi ohjata päätöstäni.

 

Kaupunginvaltuuston rooli ei ole olla erotuomari yliopiston sisäisissä kysymyksissä. Tehtävämme ei ole puuttua sen päätöksentekoelinten strategisiin linjauksiin, puhumattakaan yliopiston operatiiviseen toimintaan sekaantumisesta. Jos yliopisto haluaa siirtää häiriöherkät mittarinsa radan varteen, kaupunginvaltuustolla ei tule olla mielipidettä siihen, mikä tärinän vaikutus on näihin laitteisiin. Kaavapäätös tehdään siitä näkökulmasta, mitä yliopiston seinien ja ihmisten siirtyminen merkitsisi Oulun kaupungille. Toivon tietysti, että kampuskiinteistöjen kehitystä tehdään rakentavassa yhteistyössä kaikkien tieteenalojen, yhteistyökumppaneiden, henkilöstön ja opiskelijoiden kanssa. Velvollisuutemme on huomioida myös aiemmat kaupungin investoinnit yliopistoa varten. Mittava Kemintien laajennus tehtiin joitakin vuosia sitten nimenomaan yliopiston tarpeita varten. Olisi tärkeää saada tietää, mikä oli tuon aikainen yliopiston kehityssuunnitelma, millä perusteilla tämä investointi tehtiin ja miksi tämä suunnitelma on muuttunut.

Kaupunginvaltuusto ei todennäköisesti voi pakottaa yliopiston mitään osaa jäämään Linnanmaalle. Punnitsemme kaavapäätöksessä ainoastaan sitä, onko kampuksen osan oikea paikka Raksilassa. Pysähtyisikö Raksilan tai keskustan kehitys ilman yliopistokampusta, vai onko yliopistokampus jopa liikaa Raksilan muun kehityksen ohessa: mahtuuko kasvava liikenne- ja kulkijamäärä sinne muun tohinan keskelle, riittääkö moottoritien rampin kapasiteetti Kontinkankaan, OYS:n Areenan, matkakeskuksen, yliopiston, uimahallin ja markettien tarpeisiin. Lisäksi Oulun kaupungin etu on yliopiston houkuttelevuus. Erityisesti tekniikan ja ict-alan opiskelijoista kilpailu kovenee koko ajan ja tämän suhteen meidän on välttämätöntä parantaa kilpailukykyämme muihin opiskelukaupunkeihin nähden.

Oli johtaminen, osallistaminen ja henkilöstön ja opiskelijoiden kuuleminen yliopistolla miten huonoa tai hyvää tahansa, me valtuutetut emme voi tehdä kaavoituspäätöstä sen perusteella. Kaavapäätöksessä meidän tehtävämme on tarkastella ainoastaan sen vaikutusta, mitä yliopiston sijainti Raksilassa tarkoittaisi Oulun kaupungille.

 

Itse listaan yliopistokampuksen siirtokeskustelussa esille tulleet plussat ja miinukset paperille. Aina kun merkintä koskee jotain yliopiston sisällä tapahtuvaa asiaa, yritän vetää merkinnän yli viivan ja tehdä päätökseni Raksilan kaavaäänestyksessä vain jäljelle jäävien merkintöjen perusteella.

Saija Hyvönen, erikoislääkäri, väitöstutkija, kaupunginvaltuuston 2. vpj (PS)