Kosteusvauriot ja terveys

Seuraava valtuustoaloite tehtiin muutaman valtuutetun allekirjoittamana Oulun kaupunginvaltuustossa 13.12.2021 ja samansisältöinen aloite  Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin valtuustossa 14.12.2021 koko Perussuomalaisten valtuustoryhmän voimin. Tavoitteenamme on viimein päästä sisäilmaongelmista aiheutuvien vakavien terveyshaittojen ennaltaehkäisyyn ja näistä aiheutuvien kustannusten sekä inhimillisen kärsimyksen vähenemiseen. 

Selvitetään Turun yliopiston Sisäilman vaikutukset kuntien taloudessa -raportin kustannus-hyötylaskelmien mukaiset tarpeelliset korjaustoimet sisäilmaongelmaisissa kohteissa. Lisäksi asetetaan kunnan ja kuntayhtymien kiinteistöjen kuntokartoitusten tulokset yleisesti saataville kaupungin ja yhteisöjen sivustoille.

Hyvä sisäilma on keskeinen terveyttä ja hyvinvointia sekä työn tuottavuutta edistävä tekijä. Kosteusvauriot kiinteistöissä aiheuttavat yleisesti merkittäviä terveysongelmia. Arvio näiden aiheuttamista kustannuksista Suomessa vuosittain on 450 miljoonaa euroa (STTK 2019). Luvussa ei ole mukana työkyvyttömyyskustannuksia.

Sisäilman vaikutukset kuntien taloudessa

Marraskuulla 2021 julkaistu Työsuojelurahaston #190197 (tekninen suunnittelija Olavi Holmijoki, Turun yliopisto) raportti antaa mahdollisuudet laskennalliseen arvioon siitä, miten paljon halvemmaksi yhteiskunnalle/työnantajalle tulee ennakoiva korjaaminen ja sairauksien ennaltaehkäisy kuin korjaustoimissa viivyttely. Nopeasti toteutetuilla terveydensuojelutoimilla voidaan säästää merkittäviä summia terveydenhuollon ja sairauspoissaolokustannusten vähenemisellä. Pahimmassa tapauksessa työnantajalle koituu sekä rakennuksen vaurion selvittelykulut, terveyden selvittely- ja hoitokulut, sekä tekemättömän työn ja työn tuottavuuden laskun aiheuttamat kustannukset. Tehokkailla ja riittävillä korjaustoimilla näitä haittoja ja kustannuksia on mahdollista ehkäistä.

Raportin mukaan suurimmat taloudelliset hyödyt korjauksista syntyvät ennakoivalla korjaamisella, jolloin terveyshaittoja ei ehdi muodostua. Vakavissa sisäilmaongelmissa korjauskustannukset maksavat itsensä takaisin 3-10 vuoden sisällä vähentyneiden sairauspoissaolojen, terveydenhuollon menojen sekä lääkekustannusten muodossa. Raportin tuottama tieto tulee hyödyntää korjausrakentamisen suunnittelussa.

Lisäksi uhkana voi olla myös oikeudenkäyntien aiheuttamat kulut, esimerkkeinä HUS ja Oulun poliisilaitos, joissa on meneillään valmistuneen esitutkinnan jälkeen syyteharkinta ja siviilikanteita työnantajaa tai kiinteistön omistajan edustajia vastaan. Tällaisten kustannusten riskin vähentämiseksi on toimittava avoimesti ja nopeasti terveysriskien hallinnan parantamiseksi. Työperäiseksi epäiltyjen sairastumisten määrät tulee selvittää työterveyshuollosta ja aluehallintoviranomaiselta vähintään viimeisen viiden vuoden ajalta, jotta tällaisen riskin todennäköisyydestä saadaan käsitys. Remontoitavien kiinteistöjen lupahakemuksissa riittävä tieto mahdollisista kosteusvaurioista tulee toimittaa rakennusvalvontaan, jotta korjaustyötä tekevä henkilöstö ja kiinteistössä remontin aikana työskentelevä henkilöstö voidaan suojata terveyshaitoilta.

Entisen poliisitalon remonttiin liittyvä tutkinta loppusuoralla - Poliisi

Sairastuneet kätilöt hakevat korvauksia käräjiltä – HUS:ia syytetään sisäilmaongelmien peittelystä Kätilöopistolla (yle.fi)

Ensimmäinen tutkimus suljetun Kätilöopiston kätilöiden oireista – Kätilö: "Neurologiset oireet palaavat heti kun luulee olevansa vähän terveempi, ja se on kuin joku turpaan vetäisi" (yle.fi)

Mikäli henkilö oireilee kosteusvaurioituneessa rakennuksessa kuumeella, ihottumalla, yskällä, toistuvilla infektioilla, nivelten, neurologisin tai sydämeen liittyvin oirein, hän on vaarassa sairastua pysyvästi. Vaikka emme ymmärrä kaikkea sairastumisen mekanismeista, se ei poista lääkäreiltä, työnantajilta tai kiinteistöjen omistajilta vastuuta toimia terveyden suojelemiseksi.

Kuntokartoitusten tulokset tulee saada kattavasti ja helposti kaikkien työntekijöiden ja rakennusten käyttäjien saataville, jotta kiinteistöissä mahdolliselle terveyshaitalle altistuvat henkilöt voivat määrittää yksilöllisen riskinsä pitkäaikaiseen terveyshaittaan oireidensa ja omaan terveyteensä perehtyneen rakennusterveyden/terveydenhuollon asiantuntijan avulla mahdollisimman nopeasti. (Julkisuuslaki PL 12:2-3§ ja 6-7§). Mallia voidaan ottaa esim. Limingan kunnan web-sivustosta. Sisäilmatutkimukset – Liminka.