Saat sitä mitä mittaat.

 

Oulun kaupunginvaltuusto käsitteli kokouksessaan 8.11.2021 Yhdessä kotoutuva Oulu 2022-2025 -ohjelmaan Perussuomalaisten valtuustoryhmän esittämiä muutoksia.

 

Käsitykseni on, että virkamiesten tulisi vastata verorahojen käytöstä vastuullisesti ja tuloksellisesti. Päättäjien taas tulisi kannustaa virkamiehiä parempiin tuloksiin ja rahankäyttöön. Tavoitteisiin voidaan päästä vain asettamalla tavoitteita

 

Oulun kaupungin tekemästä kotouttamisohjelmasta on vaikea hahmottaa konkreettisia tavoitteita ja mittareita. Ehkäpä tavoitteita pidetään itsestäänselvyytenä; käydyssä keskustelussa annettiin ymmärtää, että mittariksi ohjelman onnistumiselle riittää kun se on olemassa, koska laki vaatii niin.

 

Mikäli kotouttamisohjelman tarkoituksena on edistää kotoutumista Suomeen, kotoutumisen määritelmän pitäisi liittyä yksilön toimimiseen ja velvollisuuksiin suomalaisessa yhteiskunnassa. Esimerkiksi kielen oppiminen tukisi myös näitä tavoitteita. Valtuuston äänestyksessä hylättiin jopa ohjelman korjauksiin ehdotettu perusperiaate siitä, että kotouttamisohjelman tavoitteena olisi Suomessa käytettävän kielen oppiminen. Tavoitteissa ei ole kyse impivaaralaisuudesta, josta meitä myöskin moitittiin. Perussuomalaisten ryhmän lisäksi vain kolmetoista valtuutettua muista ryhmistä olisi kelpuuttanut tämän periaatteen lisäämisen kotouttamisohjelmaan. Toivotaan, ja tehdään työtä sen eteen, että periaate saadaan kirjattua sinne vuodesta 2026 eteenpäin. 

Seida Sohrabi: Ihminen asuu 20 vuotta Suomessa, ja palavereihin tarvitaan tulkki - Kotimaa - Ilta-Sanomat (is.fi)

 

Suomen kansalaisuutta haluavien tai pitkäaikaisesti täällä asuvien vieraskielisten henkilöiden kotouttamisen tavoitteiden tarkentaminen konkretiatasolle olisi niissä onnistumiselle tärkeää. Tavoitteina ja toiminnan mittareina voisivat olla esimerkiksi maamme lakien ja ihmisoikeuksien sekä tasa-arvon periaatteiden osaaminen ja jalkauttaminen käytäntöön, tulevan kotimaan kielen ja jonkin ammatin oppiminen, työllistyminen jonkin tietyn ajan kuluessa ja erityispalvelujen, kuten tulkkitoimintojen tarpeen päättyminen jollain aikavälillä. 

 

Tutkittua on, että mikäli konkreettisia tavoitteita ei aseteta, sellaisiin pääseminen on epätodennäköisempää. Tällöin ei myöskään saavuteta toivotunlaista maahanmuuttajien integroitumista yhteiskuntaamme. Kun näissä tavoitteissa onnistutaan, myönteinen asennoituminen maahanmuuttoon voisi jopa vahvistua kansalaisten keskuudessa tulevaisuudessa.