Mielenterveysongelmasta kärsivän nuoren asiakkaan hoitovastuun terävöittäminen

"Kirjoitan sinulle, jotta varmasti tiedät sen, kuinka enkeli, hengenpelastaja olet ollut minulle. Katson taaksepäin ja tuntuu kuin siitä olisi vuosia, toisaalta tuntuu, että vastahan itkin hermorauniona vastaanotollasi. Pitkälle olen tullut niistä ajoista, eheytynyt, ihan kuten lupasit, kuten aina jaksoit uskoa minuun. Palautit luottoni ihmisiin, elämään, itseeni. Kyyneleet tulvii silmiini aina kun ajattelen kuinka ohjasit, välitit, autoit ja kannattelit läpi pimeän silloin kun minulle ei ollut enää missään mitään järkeä etkä jättänyt minua yksin. Ilman sinua olisin luovuttanut. Olin sen jo päättänytkin. Sinä estit sen, että olisin tehnyt jotain peruuttamatonta. Uskomatonta, että tiesit miten auttaa, kuinka teit mulle sen olon, että on toivoa, että oon arvokas ja tärkeä yhteiskunnan jäsen. Kiitos. Pelastit mun hengen."

Lainaus on nuoren naisen kirjeestä hoidon aloituksen aikaan hänen hoidostaan vastuussa olleelle henkilölle:


Jonotusajat nuorisopsykiatrian hoitoon ovat nuorelle pitkät. Vaikka hoitotakuun aikamääreisiin päästäisiin, ongelmat syvenevät, jos aika kuluu lähinnä odottaen. Liian moni nuori päätyy päivystykseen ja taas seuraavan ammattilaisen vastaanotolle uudelleen ja uudelleen, kunnes ei enää ehkä jaksa lähteä hakemaan apua. 

Tämän vuoksi tein Oulun kaupunginvaltuustossa aloitteen, että jokaiselle alle 25-vuotiaalle ahdistuksesta, masennuksesta, itsetuhoisista ajatuksista, syömishäiriöstä, unihäiriöstä tai päihdeongelmasta kärsivälle nuorelle tehdään ja annetaan mukaan ensimmäisen terveydenhuollon kontaktin yhteydessä kirjallinen hoitosuunnitelma, joka sisältää vähintään seuraava kohdat: seuraavan yhteydenoton tai käynnin ajankohta, vastuuhenkilö ja yhteystieto, johon voi olla yhteydessä jos tilanne pahenee, ohjaus mielenterveystalon sivustolle omaan tilanteeseensa sopiviin hoito-ohjeisiin ja välitön mahdollisuus nettiterapian aloittamiseen, mikäli se arvioidaan hänelle sopivaksi hoitomuodoksi. Lisäksi tulee arvioida myös sosiaalipalveluiden tarve.
 

Tavoitteena hoitoon ohjaamisessa täytyy olla, että jokaiselle nuorelle tulee kokemus välittämisestä ja huolenpidosta silloin, kun hätä on suuri. Ahdistuneisuushäiriöihin liittyy merkittävä itsetuhoisen teon riski, jota voidaan vähentää sillä, että asia otetaan puheeksi ja jatkohoidosta huolehditaan. Jokaisen terveydenhuollon ammattilaisen tulee ottaa hoitovastuuta siihen saakka, että varsinainen hoito mielenterveyspalveluissa pääsee alkamaan. Toimintatapa ei juurikaan lisää terveydenhuollon kustannuksia, mutta varmistaa sitä, ettei nuoren asiakkaan hoito katkea, eikä hoidon jatkuminen ole riippuvainen hänet vastaanottavan henkilön toimintatavoista tai tietotasosta. Parhaimmillaan elämä voi pelastua, kuten esimerkin nuorelle naiselle onneksi kävi. 


Saija Hyvönen
Työterveyshuollon erikoislääkäri, väitöstutkija, kaupunginvaltuutettu, PS, Oulu

...