Soten hinta.

Pirkanmaalla Akaan 21 000 ihmisen väestöä hoitava terveydenhuollon yksikkö on onnistunut siinä missä monet eivät ole: hoitojonot on pääosin purettu, rekrytointivaikeudet helpottaneet ja henkilöstö viihtyy työssään. 

Näin ei ollut erikoissairaanhoidon palveluita vuonna 2013 tehdessäni. Klinikan ylilääkäri tuli aamupalaverissa eteeni ja kertoi istuneensa jo 70-luvulta paikalla, jonka olin valinnut. Hän antoi siis ymmärtää että minun tuli siirtyä. Tein näin, mutta jälkeenpäin olen tilannetta moneen kertaan muistellut ja ihmetellyt. Hierarkia tuli hyvin tässä tilanteessa selville. Ylilääkärille olisi todennäköisesti tehnyt hyvää vaihtaa näkökulmaa tuona aamuna. Toivottavasti tällaisesta käytöksestä on päästy ja kaikki saavat valita paikkansa vapaasti aamupalaverissa.

Kaikkialla Suomessa tulee antaa sote-alan työntekijöille viesti, että työtämme arvostetaan ja että työmme voi edelleen olla houkuttelevaa ja palkitsevaa. Monet meistä rakastavat työtään, puhutaan jopa kutsumusammatista. Muille aloille siirtyneet hoitoalan ammattilaiset on syytä houkutella kokeilemaan työtä vielä uudelleen, vaikkapa ammatinharjoittajina muun työnsä ohessa. Lääkäreillä tällainen järjestely on onnistunut jo vuosikymmeniä. Myös työn jakamista tulee ajatella uudelleen; esimerkiksi syrjäseudun ainoan lääkärin tulee saada keskittyä läsnäoloa vaativiin ydintehtäviinsä rauhassa. Hänen työtaakkaansa voivat helpottaa tiheämmin asuttujen alueiden lääkäri- ja hoitaja-kollegat tekemällä alueelta etänä hoidettavaksi sopivaa työtä.

Viestit siitä, kuinka lääkärin työaikaa menee muuhun kuin potilastyöhön, kuten tavaroiden etsimiseen, konekirjoittamiseen tai tietojärjestelmäongelmien hoitamiseen, tulee ottaa vakavasti. Hoitamalla nämä ongelmat kuntoon, lääkärin listalle saadaan lisää vastaanottoaikoja ja enemmän aikaa vaikuttavaan työhön. Sama pätee sairaanhoitajan työtehtäviin: aika tulee käyttää koulutusta vastaavaan työhön. Potilaalle tärkeä perushoito onnistuu ilman sairaanhoitajan pätevyyttä.

Päällekkäiset tutkimukset ja potilaiden turhat käynnit tulee saada minimiin. Asiakasmanageeraus, eli asiakkaan mahdollisimman hyvin tunteman ammattilaisen arvio palvelutarpeesta, tarvitaan niille, jotka tarvitsevat paljon huolenpitoa. Etävastaanotot varsinkin kontrollikäynneillä säästävät myös erikoissairaanhoidossa sekä henkilöstön että asiakkaiden aikaa, eli kustannuksia.

Johdon vastuulla tulee olla budjettiraameissa pysyminen. Jos tehtävä on mahdoton jo budjettia tehtäessä, tehtävästä tulee voida perustellusti kieltäytyä. Mikäli lainsäädäntö aiheuttaa paineen ylittää budjetit, lainsäätäjien tulee ottaa tästä vastuu joko antamalla budjettiin lisää rahaa tai mieluummin muuttamalla lakeja siten, että velvoitteet on mahdollista täyttää. Laadun ja vaikuttavuuden täytyy olla näkyvässä osassa johtamista. Johdon tulee tietää, millä keinoin rahalle saadaan parhaiten vastinetta. Kaikkea lisääntyvää toimintaa ei voida työntää nettoveronmaksajien maksettavaksi, etenkään tulevien veronmaksajien. Sotessa kustannukset eivät ole nykymenolla vähenemässä, päinvastoin. Sairaanhoitoon ja sosiaaliturvaan saadaan tulevaisuudessakin uppoamaan rahaa määrättömästi. Kalliit ja tärkeät elämää säilyttävät hoidot tulevat mahdollistumaan entistä useammissa sairauksissa. 

Aluevaaleissa äänestämme paljon vartijoista. Kansallinen sote-budjetti tulee olemaan vähintään 19 mrd, 3482euroa/asukas/vuosi (valtioneuvoston arvio 8.12.2020). Lisärahan tarpeeksi on arvioitu noin 6,4mrd euroa 8 ensimmäisen toimintavuoden aikana. Keskituloiselle veronmaksajalle kohtalaisen kallis tikki ja tarkoittaisi erittäin merkittävää kokonaisveroasteen nousua.

Soten piti tuoda säästöjä, mutta tulossa on miljardien lisäkustannukset – keskituloiselle voi rysähtää 1 800 euroa lisäveroa | Yle Uutiset | yle.fi

Erikoissairaanhoito käyttää soten budjetista noin 39%, kokonaisuudessaan terveydenhuolto yli puolet. Sosiaali- ja terveydenhuollon arvot, vaikuttavuus ja arvostus muotoutuvat paljolti hyvinvointialueiden valtuustojen kautta. Nämä valtuustot tulevat tekemään erittäin tärkeitä arvopäätöksiä siitä, mitä terveydenhuollon ja sosiaalitoimen palveluita jatkossa rahoitetaan julkisin varoin. Meidän kaikkien tulee päästä vaikuttamaan siihen, mitä nämä palvelut ovat.

Oulun seudulla isoin sote-hanke on uusi yliopistosairaala,  hinta-arvio noin 920ME, rakentamisen kokonaiskustannus 1,6mrd, joka on varmasti tarpeellinen monesta eri näkökulmasta. Mitä toivon erityisesti, on että kiinteistöstä pidetään nyt huoli, mikä ei ole kovin hyvin toteutunut aiemman sairaalakiinteistön osalta. Kiinteistöä pääsimme jonkin verran tarkastelemaan 16.9. Otin esille myös toiveen, että uusi rakennus suojattaisiin vanhan kiinteistön purkupölyiltä, jotta ongelmien siirtymiseltä uuteen kiinteistöön vältyttäisiin.

Lääkäriliitto työskentelee julkisin varoin tehtävän terveydenhuollon rajaamisen parissa, mutta työ on toivottoman hidasta eikä vastaa siihen tarpeeseen, mikä tarvittavien kustannussäästöjen saamiseksi olisi välttämätöntä. Sosiaalipalveluissa tällaista priorisointia ei ilmeisesti ole edes yritetty tehdä. Esimerkiksi lastensuojelun kalleimman toimen, vuoden laitossijoituksen hinnalla saataisiin perheelle vuoden aikana 3000 tuntia apua kotiin. Riittävien avohuollon toimien avulla saisimme osaa perheistä autettua auttamaan itseään ja heille tietotaitoa lasten kanssa pärjäämiseen. Lapsuuden käytöshäiriöistä maksetaan korkeaa hintaa myös myöhemmin. 

Tarvitsimme kipeästi soten uudistamiseen myös tuotantotalouden osaamista. Terveys- ja sosiaalialalla tehdään paljon hukkatyötä, jolla ei ole lisäarvoa kenellekään. Osa siitä tulee lainsäädännöstä, paperia pyöritetään vain sen pyörittämisen ilosta. Osa tulee siitä, että ammattilainen tekee tehtäviä joihin hän on ylikoulutettu, osa tehtävästä työstä on vain ylipäätään turhaa, osa jopa haitallista. Maailman älykkäin sairaala (alla OYS 2030) toivottavasti torppaa näitä haasteita. Sille on syytä antaa siihen mahdollisuudet.