Alla Lääkärilehdessä 38/2019 julkaistu mielipiteeni kosteusvaurioiden aiheuttamasta terveyshaitasta ja terveydensuojelusta sekä mielipide sen johdosta. Arvovaltaisen kirjoittajajoukon kirjoituksen epäjohdonmukaisuus on silmiinpistävää. Kirjoituksen tavoitteena ei ole ongelmanratkaisu, vaan viestintuojan alas ampuminen, kuten aiemminkin. Oulun poliisilaitoksen sairastumisista tehty aiempi kirjoitukseni meni tärkeänä aiheena kehujen kera läpi Työterveyslääkäri-lehden päätoimittajalta 2018, mutta ei enää tämän konsultoimilta aiheen asiantuntijoilta ja kirjoitus jätettiin julkaisematta. Ao. Lääkärilehden mielipidekirjoituksen julkaisemisen ehtona päätoimittajalla oli, ettei poliisien sairastumista mainita.
Lääkärilehti - Potilaan terveyttä on suojeltava kaikissa tapauksissa (laakarilehti.fi)
Potilaan terveyttä on suojeltava kaikissa tapauksissa
Potilaiden ääntä ei kuulla kosteusvaurioita selviteltäessä. Tämä käy ilmi Helsingin Sanomissa 26.5.2019 julkaistusta homesairauksia käsitelleestä artikkelista, jossa haastateltu asiantuntija toteaa, ettei mikrobitoksiineista ole tullut potilaille myrkytysoireita (1).
Laajan sisäilmaoireilun kirjon niputtamiselle toiminnallisiksi häiriöiksi ei ole esitetty lääketieteellisiä perusteita. Kosteusvaurio-olosuhteissa kuvataan ainakin astman, allergisen alveoliitin sekä hengitystieinfektioiden lisääntymistä (2). Suomalaisessa tutkimuksessa astmariski nousi 4,6–6,4-kertaiseksi, jos keuhko-oireinen henkilö jatkoi työskentelyä kosteusvaurioituneissa tiloissa, ja puhjennut astma oli esim. isosyanaatin aiheuttamaa astmaa selvästi vaikeampi (3). The Lancet -lehden julkaisemassa artikkelissa suositellaan kosteus- ja homevaurioiden korjaamista astman oireiden hallitsemiseksi (4).
Mikäli jokin huonon sisäilman aiheuttama oirekuva on toiminnallinen, se tulee selkeästi kuvata, jotta vakavat sairaudet ja oireet eivät jää tutkimatta ja hoitamatta.
Ympäristöherkkyyden hoidosta psykoedukaatiolla ei tutkimuksissa ole saatu näyttöä (5,6). Sen sijaan kokemus ja tutkimukset osoittavat, että oireita aiheuttavan ympäristön välttäminen ja vaurioiden korjaukset lievittävät oireita, ehkäisevät uusia sairastumisia ja lisäävät potilaiden toleranssia erilaisille sisäilmaolosuhteille (7,8). Vaikeissa olosuhteissa työskentelevät tai asuvat potilaat raportoivat klassisia myrkytysoireita: keskittymisvaikeutta, kognitiivisia häiriöitä, tasapainovaikeutta (9,10), pahoinvointia, rytmihäiriöitä, lihasnykinää sekä raajojen, kielen ja kasvojen turtumista.
Mikäli potilas oireilee kosteusvaurioituneessa rakennuksessa kuumeella, ihottumalla, yskällä, toistuvilla infektioilla, neurologisin tai sydämeen liittyvin oirein, hän on vaarassa sairastua pysyvästi ja invalidisoivasti. Kyse ei ole toiminnallisesta häiriöstä, vaan vakavasta terveyden menettämisen uhasta. Vaikka emme tiedä kaikkea sairastumisen mekanismeista, se ei poista meiltä lääkäreiltä, työnantajilta tai kiinteistön omistajilta vastuuta toimia terveyden suojelemiseksi.
Kirjoittajat
SAIJA HYVÖNEN
työterveyshuollon erikoislääkäri
saija.hyvonen@fimnet.fi
Lääkärilehti - Parhaiten potilaan terveyttä suojellaan tutkitun tiedon pohjalta (laakarilehti.fi)
Parhaiten potilaan terveyttä suojellaan tutkitun tiedon pohjalta
Työterveyshuollon erikoislääkäri Saija Hyvönen kirjoitti Lääkärilehdessä 35/2019 kosteusvaurioiden terveysvaikutuksista (1). Asia on tärkeä ja siihen on puututtu Suomessa poikkeuksellisen voimakkaasti (2). Suomessa on tiukka työ- ja terveydensuojelulainsäädäntö, joka antaa mahdollisuudet ehkäistä ympäristöömme liittyviä pieniäkin riskejä. Lainsäädäntöä tukevat monet kansalliset ohjeet, kuten Käypä hoito -suositus, lähtevätkin siitä, että kosteusvauriot tulee pyrkiä ehkäisemään ja korjaamaan (3).
Kosteusvauriot ovat astman ja hengitystieoireiden riskitekijä (3,4). Meta-analyyseissa selviin kosteusvaurioihin liittyvä astmariski on keskimäärin ollut noin 1,5-kertainen (5), ei 4–6-kertainen, kuten Hyvönen toteaa viitaten yksittäiseen tutkimukseen. Arvioitaessa kosteusvaurioihin liittyvää terveysriskiä on tärkeä huomioida vaurion vakavuus. Vaikka Suomessa on hyvinkin huonokuntoisia rakennuksia, valtaosa todetuista kosteusvaurioista ei ole vakavia eikä niihin liity merkittävää altistumista eikä sairastumisriskiä (2,6,7).
Hyvönen listaa oireita, joiden hän toteaa johtavan pysyvän sairastumisen vaaraan. Kosteusvaurioiden yhteyksiä muihin sairauksiin kuin astmaan ei ole todettu tieteellisissä tutkimuksissa (3). Jos potilas oireilee vaikeasti ja monimuotoisesti, tärkeintä on perusteellisilla tutkimuksilla selvittää taustalla olevat tekijät, mukaan lukien sisäilman merkitys, ja perustaa hoito ja toimenpiteet niihin.
Hyvösen kirjoituksen otsikon kanssa on helppoa olla samaa mieltä: Potilaan terveyttä on suojeltava kaikissa tapauksissa. Pyrittäessä minimoimaan riskejä pitää samalla ottaa huomioon, että vaaraa perusteettomasti korostavan informaation jakaminen voi sairastuttaa. Toiminnallisilla mekanismeilla syntyvä oireilu voi olla moninaista ja rajoittaa elämänpiiriä huomattavasti (8).
Tiedon välittäminen on voimakas työkalu, ja jokaisen terveydenhuollon ammattilaisen tulee perustaa toimintansa tutkittuun tietoon. Myös tähän Käypä hoito -suositus antaa työkaluja. "Vahvista potilaan luottamusta toimintaasi toimimalla avoimesti ja välttämällä tuntemattomien tekijöiden liioittelua ja todellisten ongelmien vähättelyä" on hyvä ohjenuora jokaisen lääkärin työhön.
Vastineen toteamus " Pyrittäessä minimoimaan riskejä pitää samalla ottaa huomioon, että vaaraa perusteettomasti korostavan informaation jakaminen voi sairastuttaa" ja ohjenuoraksi lääkärin työhön suositeltu "vahvista potilaan luottamusta toimintaasi toimimalla avoimesti ja välttämällä tuntemattomien tekijöiden liioittelua ja todellisten ongelmien vähättelyä" ovat kohtalaisessa ristiriidassa toistensa ja nykyisten kosteusvaurio-ongelmiin liittyvien käytäntöjen kanssa.
THL katsoi kuitenkin viisaaksi puuttua aiheeseen pienellä kirjoituksella 11/2019 kirjoittamani mielipidekirjoituksen jälkeen.
Myös maaliskuulla 2021 kirjoitin alueemme päälehteen kosteusvaurioiden terveyshaitoista. Juttu on vain tilaajille, joten julkaisen sen kokonaisuudessaan alla.
Ihminen kosteusvauriorakennuksen koekaniinina | Kaleva
Hyvä sisäilma on keskeinen terveyttä ja hyvinvointia edistävä tekijä. Sisäilmaan liittyvät ongelmat ovat Suomessa yleisiä, ja niistä aiheutuu merkittäviä terveysongelmia. Arvio pelkästään kosteusvaurioiden aiheuttamista terveydenhuollon kustannuksista on 450 miljoonaa euroa vuosittain (STTK 2019). Työkyvyttömyyskustannuksia tässä summassa ei ole mukana.
Ongelma on yleinen erityisesti julkisissa tiloissa. Toimiessani erään suuren työpaikan lääkärinä vuosina 2016–2017, talon peruskorjauksen aikana sairastui astmaan yli kaksikymmentä henkilöä ja yli sata henkilöä kärsi haittaavista oireista.
Tutkimusryhmämme on julkaissut kansainvälisiä artikkeleita useista eri kohteista, joissa työntekijöiden ja koululaisten oireet kosteusvaurioituneissa rakennuksissa ovat haitalliseen sisäilmaan sopivia. Rakennusten käyttäjillä esiintyy runsaasti sydän- ja niveloireita, hengitystietulehduksia sekä neurologisia oireita. Eräässä tutkimuskohteenamme olleessa kunnassa lasten erikoissairaanhoidon kustannukset olivat moninkertaiset verrattuna naapurikuntiin.
Lääkärikunta on hyvin jakautunut suhtautumisessa kosteusvaurioiden aiheuttamiin terveyshaittoihin. Kotimaisia alan julkaisuja on vaikea saada julkaisemaan kirjoituksia kosteusvaurioiden terveyshaitoista. Omaan kirjoitukseeni terveyshaittojen ehkäisemisestä kommentoitiin: ”vaaraa perusteettomasti korostavan informaation jakaminen voi sairastuttaa” (Lääkärilehti 38/2019). Tässä yhteydessä väite on absurdi; kosteusvauriokiinteistöjen ja homeiden aiheuttamista terveyshaitoista on olemassa Maailman terveysjärjestön konsensus jo vuodelta 2009.
Tavallinen toimintatapa on, että tilassa, jossa useampi henkilö on saanut vakavia oireita, ei selvitetä tilassa olevaa terveyshaittaa, vaikka rakennuksen riskirakenteet olisivat tiedossa. Selvityksen ja korjausten sijaan tilaan laitetaan työskentelemään uusi työntekijä ja testataan, sairastuuko hän vai ei. Tällainen toiminta on työturvallisuuden kannalta erittäin ongelmallista, koska myös pysyvät terveyshaitat ovat mahdollisia. Lääkäreillä on myös ilmoitusvelvollisuus työperäisen sairauden epäilystä (Työtapaturma- ja ammattitautilaki 459/2015), jota pitäisi näissä tapauksissa noudattaa.
Teemme jatkotutkimusta kosteusvaurio-olosuhteissa neurologisista ja sydänoireista kärsivien potilaiden verinäytteistä. Tutkimuksessa pyritään selvittämään, onko oireilevien henkilöiden tietyissä vasta-aineissa eroa verrattuna oireettomiin henkilöihin. Toivomme löytävämme selityksen sille, miksi jotkut yksilöt oireilevat olosuhteissa, jotka eivät aiheuta oireita kaikille.
Väite siitä, että sisäilmaoireilu johtuu ihmisen pelosta tai se olisi opittua käyttäytymistä ei ole tieteellisesti perusteltu, sen taustalla ei ole tieteellistä näyttöä eikä teoria ole immunologiaa ymmärtävälle lääkärille järkeenkäypä. Olemme yksilöitä, kuten Covid-19 aiheuttamassa sairaudessakin: osalle terveyshaitat ovat vakavia, osa selviää lievillä oireilla.
Saija Hyvönen, LL, työterveyshuollon erikoislääkäri, väitöstutkija, Turun yliopisto
.JPEG)
Kommentit
Lähetä kommentti