Ilmastopolitiikkaa.

Vihreä ajattelu terminä on valitettavasti kääntymässä itseään vastaan. Mielikuvat kalliista investoinneista, lisääntyvistä veroista, elämän vaikeutumisesta ja toimien vaikeasta toteutettavuudesta ovat arkipäivää kun puhutaan ilmastonmuutoksen ehkäisystä. Keskustelua pitäisi viedä positiiviseen suuntaan, ehkä voisimme muuttaa termejä ekologisen ja ympäristön kannalta kestävän toiminnan suuntaan. Ympäristön suojelu on mukavaa, kiitollista ja meitä kaikkia hyödyntävää toimintaa. 

Ympäristönsuojelussa meillä on merkittävä mittakaavaongelma. Maailmanlaajuisesti tuotantoa pitäisi luonnollisesti suosia siellä, missä ympäristönsuojeluasiat ovat kunnossa. Pääosa päästöistä ja saasteista tuotetaan muualla kuin Pohjois-Euroopassa, puhumattakaan pohjoismaista. Jos tätä ongelmaa ei ratkaista kysynnän ohjaamisella ja tietoisuuden lisäämisellä, puuttumalla kertakäyttö- ja kerskakulutukseen, ongelmat jatkuvat ja suurenevat eivätkä Suomen teot ratkaise mitään. 

Itsekin olin idealisti nuorempana, uskoin vihreään aatteeseen ja äänestinkin näitä mielikuvia. Edelleen kierrätän kaiken mitä kohtuudella voin, vältän turhan tavaran ostamista, käytän edelleen vaatteita jotka olen ostanut yli 20 vuotta aiemmin, ruokaa en laita roskiin koskaan, pakastimessa säilyy monet ruoat, jotka tänään jäävät syömättä. Liikun lihasvoimalla aina kun se on mahdollista ja järkevää. Ennen biojätteiden omaa keräämistä viime vuosituhannella vein mummolareissulla jätteet aina sinne kompostiin. Lapset pyöritin pääasiassa kestovaipoissa, hyvin pärjäsivät. Muovia ostan niin vähän kuin mahdollista. Autoton päivä on tavoitteena aina.

Vastuullinen talouskasvu tapahtuu toivottavasti tulevaisuudessa pääosin mieluiten uusiutuvien materiaalien ja kiertotalouden avulla. Tähän me kaikki voimme vaikuttaa ohjaamalla kysyntää siihen suuntaan. Teknologian kehitys mahdollistaa tämän toivottavasti pian, mutta yhteiskunnan pitää antaa tälle luovuudelle tilaa ja mahdollisuus. Yritykset tekevät näillä teknologioilla varmasti vielä kovaa bisnestä, toivottavasti vastuullisesti. Mikäli kunnat ja valtio pakotetaan investoimaan tällä hetkellä tehottomaan hiilineutraaliin teknologiaan, talousongelmamme pahenevat merkittävästi. 

"Vihreä kasvu on suurta huijausta" – ST1:n Mika Anttonen roimii rajusti Suomen hiilettömyystavoitetta ja näkee ilmastonmuutokseen vain yhden ratkaisun - Talous - Maaseudun Tulevaisuus

Maatalouden merkitys yhteiskunnassamme ja huoltovarmuudellemme tulee ottaa vakavasti. Maanviljelijöiden arvostusta yhteiskunnassa täytyy parantaa ja maatalouden aiheuttamista ympäristöhaitoista tulee keskustella asiallisesti ja ratkaisukeskeisesti, syyllistämättä tuottajia.

Kokonaisajattelu on ainoa oikea tapa tarkastella ympäristöämme, sekä ilmakehää, vesistöä että maaperää. Hiilineutraalin teknologian käyttämisessä tulee laskea ympäristövaikutukset koko sen elinkaaren osalta. Tuulimyllyjäte Afrikan ja Etelä-Euroopan maastossa on surullista katseltavaa ja sen uusiokäyttö vaikuttaa tällä hetkellä vaikealta, jos ei mahdottomalta. 80-luvun alussa itseäni ahdistaneen ydinjätteen loppusijoitusongelmista ei tällä hetkellä puhuta lainkaan. Sähköautojen ja -akkujen käyttöikä on lohduttoman lyhyt ja malmien louhiminen aiheuttaa ympäristökatastrofeja ja terveyshaittoja monissa kehittyvissä maissa. 

Nuorten elämä on tässä ja nyt. Toivoisin että ilmastokeskustelua voitaisiin käydä niin, ettei nuoriso ahdistu siitä liikaa. Keskitytään ratkaisuihin, ei uhkiin ja vaikeuksiin ja tässä myös medialla on suuri rooli. Ilmastoahdistus näyttää aiheuttavan osassa nuorista syvää lohduttomuutta. Meidän sukupolvi pelkäsi nuorena ydinsotaa ja ydinjätteitä, eivätkä nämä uhat ole realisoituneet. Paniikissa ihminen tekee usein lopputuloksen kannalta huonoja ratkaisuja. Huolehditaan me aikuiset nämä aikuisten asiat ja annetaan nuorten suunnitella tulevaa toiveikkaana.